Ajankohtaista


Yhdistys tiedottaa tapahtumistaan pääsääntöisesti kolmella tavalla:
- viikoittain julkaistavissa äänilehdissä
- kuukausittain lähetettävässä jäsenasiaa sisältävässä äänilehti Ääniseidassa
- viikoittain sähköpostitse lähetettävässä Verkkoseidassa. Verkkoseita on luettavissa myös alla.

Sivun lopussa on osio tulevia tapahtumia, josta ilmenee lähikuukausien näkövammaisuuteen liittyviä tapahtumia. Näistä kaikki eivät ole yhdistyksen järjestämiä.

VERKKOSEITA VIIKKO 40 / 28.9.2020

Verkkoseita viikko 40 / 28.9.2020

Verkkoseita on Lapin Näkövammaiset ry:n sähköpostitiedote ajankohtaisista asioista ja tiedotteista. Verkkoseita ilmestyy viikoittain pääsääntöisesti maanantaisin. Palvelumuoto on maksuton. Uusin Verkkoseita on luettavissa Internetissä osoitteessa: http://www.lapinnakovammaiset.fi/verkkoseita.

Palautetta ja ilmoituksia voi lähettää puhelimitse 0400 146 641 tai sähköpostitse osoitteella toimisto@lapinnakovammaiset.fi. Verkkoseidan toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja valita julkaistavat ilmoitukset.

Veikkaus tukee toimintaamme.


Verkkoseidan sisältö


1. TOIMINTAA KUNNITTAIN: PAIKALLISKERHOJEN ILMOITUKSIA

INARI-UTSJOKI

Inarin-Utsjoen näkövammaisten kerho 1.10.2020 kello 13.00-15.00 tapaaminen seurakunnan kokoustilassa Sairaalantie 5. Kahvistelua , keskustelua syksyn tapahtumista.

KEMI

Tiistai 13.10. klo 13 Naisten vertaisryhmä

KOLARI

Kolarin kerho kokoontuu keskiviikkona 30.9 klo 10-14 osoitteessa Pappilantie 4. Lämpimästi tervetuloa!

ROVANIEMI

KERHOTOIMINTA

Rovaniemen näkövammaisten kerhopäivä Maakuntakatu 12 ke 07.10.20 klo 13.00. Keskustellaan syksyn tapahtumista , kahvitellaan ,lauletaan ja pidetään pieni jumppatuokio. Lämpimin terveisin, Marke ja Anja

TIETOVIISAAT

Tietoviisaat kokoontuvat keskiviikkona 7.10. klo 15:00 – 17:00 Rovaniemen Palvelukeskuksessa.

LIIKUNTAPALVELUT

Rovaniemen kaupungin liikuntapalvelut järjestää erityisyhdistysten väelle yhteisiä liikuntaryhmiä. Ryhmät ovat kaikille erityisyhdistysten jäsenille avoimia. Tervetuloa liikkumaan!

ALLASJUMPPA JA RATAVUOROT

Rovaniemen kaupungin tukemat ohjattu allasjumppa ja omatoiminen ratavuoro järjestetään uimahalli Vesihiidessä seuraavasti:

Ohjattu Allasjumppa tiistaisin 1.9. - 1.12.2020 klo 15-16. Osallistujien omavastuu 20 € / kausi. Avustajilta ei peritä omavastuuta. Ohjaajana Kaisa Kangas.

Ratavuoro perjantaisin 4.9 - 4.12.2020 klo 15-16. Osallistujien omavastuu 2 € / kerta.

Allasjumppa maksetaan ohjaajalta saatavalla laskulla. Ratavuoro laskutetaan kauden jälkeen. Lisätietoa toimistolta.

SOVELTAVA KURLINKI

LappiAreena harjoitushalli 1. Ohjaaja paikalla. Maksuton.
ti 29.9. klo 10 - 12

ISTUMALENTOPALLO

sunnuntaisin klo 17 - 19 Ounasvaaran koulun sali. Vuoro alkaa su 23.8. Yhdyshenkilö Leena Rusanen puh. 041 4337458. Maksuton

VIRELAVIS

Tule mukaan tanssimaan tiistaisin klo 11.30 - 12.30. Paikka Uimahalli Vesihiisi, musiikkiliikuntasali, Nuortenkatu 11. Toiminta alkaa ti 8.9. Ohjaajana toimii Tarja Hänninen. Maksuton. Vire-Lavis on sovellettu versio henkilöille, joilla on sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi toimintakyvyn rajoituksia. Tunnit toteutetaan pääosin istuen ja/tai tuolia apuna käyttäen. Hyvin mahtuu mukaan ja turvavälit saadaan pidettyä. Tervetuloa!

KEILAUS

maanantaisin klo 14 - 15 keilahalli Santasport, Hiihtomajantie 2. Omavastuu 5 €, joka maksetaan keilahallin kassalle. Vuoro alkaa ma 7.9. ja kestäen ma 14.12.2020 asti.

Omatoiminen.

Terveisin, Katriina Merkkiniemi

Rovaniemen kaupunki

TORNIO

Kerho kokoontuu tiistaina 13 lokakuuta klo 15-17 Meän talolla Vapaudenkatu 19. ICT-kouluttaja Harri Koivisto on tavattavissa jo klo 13, jos jollakin on henkilökohtaista avun tarvetta puhelimen tai muun laitteen kanssa. Tervetuloa mukaan.


2. HALLITUS TIEDOTTAA – PÄÄTÖKSIÄ JA SYYSKOKOUS 28.11.

Päätöksiä hallituksen kokouksesta 14.9.2020:

1. Hallitus käsitteli Asunto-osakeyhtiö Urhon eli Palvelukeskuksen ikkunaremonttia. Taloyhtiö ei ole tehnyt päätöstä toteuttamisesta. Alustava kustannusarvio on 30 000 €. Hallitus on lähtökohtaisesti myötämielinen remontille, mutta päätti odottaa tarkempia tietoja.

2. Hallitus merkitsi tiedoksi ATK-Kouluttaja Jouko Rytkösen menehtyminen ja päätti vakinaistaa sijaisena toimineen Harri Koiviston. Harrin tehtävänimikkseeksi muutettiin ICT-kouluttaja.

3. Hallitus hyväksyi omalta osaltaan vuoden 2021 talousarvion ja toimintasuunnitelman. STEA-hakemuksen käsittelyä jatketaan.

4. Syyskokous päätettiin järjestää 28.11. Rovaniemen hotelli Scandicissa. Ohjelman suunnittelua jatketaan.

SYYSKOKOUSPÄIVÄ

Syyskokous pidetään 28.11. - jäsenaloitteet hallitukselle ennen syyskuun loppua

Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 28.11. Rovaniemellä hotelli Scandicissa. Tarkempi kutsu ja ohjelma lähetetään myöhemmin.

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus tehdä kevät- ja syyskokouksiin jäsenaloitteita. Sääntöjen mukaan jäsenen on saadakseen jonkin asian syyskokouksen käsiteltäväksi jätettävä asiansa syyskuun loppua kirjallisesti hallitukselle ennen, jonka on tuotava asia syyskokoukselle lausuntonsa kera.


3. VALKOISEN KEPIN PÄIVÄ

Valkoisen kepin käyttäjä ei välttämättä ole sokea

-Valkoisesta kepistä on tullut minulle yhä tärkeämpi apuväline. Se kertoo näkövammastani muille ja itselleni antaa varmuutta liikkua, kun pystyn kepin kautta tuntemaan esteet tielläni.

-Olen ottanut kepin käyttööni vasta viime vuosina, vaikka olin saanut sen jo aikaa sitten. Siellä se lojui kaapissa käyttämättömänä. Kynnys lähteä kepin kanssa liikenteeseen oli korkea. Ajattelin, että ihmiset pitäisivät minua nyt ihan sokeana, vaikka näenkin vielä. Olen retiniitikko ja minulla on jäljellä hyvin kapea putkimainen näkökenttä. Monissa tilanteissa toimin kuitenkin edelleen näkevän tavoin.

-Enää se ei haittaa ollenkaan. Ihmiset saavat ajatella, mitä tahtovat, mutta keppi kulkee mukanani. Jos joskus kiireessä unohdan ottaa sen matkaani, olen harmissani. En näe lähietäisyydellä olevia esteitä ja kompastumis- tai loukkaantumisvaara on todellinen. En varsinaisesti pelkää, mutta epävarma kyllä olen ja liikkumiseni hidastuu merkittävästi.

-Keppejä menee muutama vuodessa. Välillä unohdan kepin vaatekaupan hyllylle tai bussiin. Silloin tulee kiire hankkia uusi tilalle.

(Pekka, 48)

Valkoinen keppi on sokean ja vaikeasti heikkonäköisen lyömätön apuväline. Joskus muut ihmiset hämmästelevät, kuinka kepin käyttäjä voi sujuvasti selata kännykkää tai jopa lukea kirjaa. Se on mahdollista, jos näkökenttä on voimakkaasti kaventunut, mutta jäljellä oleva näönjäänne on edelleen tarkka. Esimerkiksi retinitis pigmentosa -niminen sairaus aiheuttaa pitkälle edetessään kapean, putkimaisen näön, joka vaikeuttaa erityisesti liikkumista. Sairauteen liittyy usein myös voimakas häikäistyminen ja hämäräsokeus.

Keppi on ollut sokean kädessä jo useamman sadan vuoden ajan. Valkoinen siitä tuli 1920-luvulla Englannissa, mistä se levisi kaikkialle maailmaan. Valkoinen keppi on edelleen yksinkertainen, edullinen, kevyt ja tehokas apuväline.

Tiesithän, että valkoinen keppi on käyttäjälle maksuton? Voit hakea sitä joko kotikuntasi terveyskeskuksesta tai oman alueesi keskussairaalasta.

Valkoisen kepin käyttöön saat Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksessä, keskussairaalan näönkuntoutuskeskuksissa ja oman kuntasi sosiaalitoimen järjestämänä.

Lisätietoja valkoisesta kepistä saat Näkövammaisten liitosta www.nkl.fi/fi/liikkuminen terveyskeskuksista ja keskussairaaloiden silmäyksiköistä.

Tunnusta rohkeasti valkoista väriä ja ota keppi käyttöösi!


4. ÄÄNILEHTIEN ILMESTYMISPÄIVÄT MUUTTUVAT LOKAKUUN ALUSTA

Äänilehtien toimituspäivät vaihtuvat 5.10.2020 alkaen. Jatkossa lehdet ilmestyvät seuraavasti:

Maanantai (Maakuntalehtikooste 1): Koti-Lappi, Kuriiri

Keskiviikko (Maakuntalehtikooste 2): Inarilainen, Sompio, Uusi Rovaniemi

Torstai (Maakuntalehtikooste 3): Kemi-Tornio, Lounais-Lappi, Meän Tornionlaakso, Enontekiön Sanomat (koneääni), Luoteis-Lappi (koneääni), Kittilälehti (koneääni)

Ilmestymispäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin äänilehdet ovat kuunneltavissa Web Box -laitteella ja tietokoneen tai kännykän kautta, ja postitetaan tilaajille cd-levynä.

Muutoksen myötä Enontekiön Sanomat, Luoteis-Lappi ja Uuden Rovaniemen keskiviikon lehti ilmestyvät nyt samana päivänä painetun lehden kanssa.

Enontekiön Sanomat, Kittilälehti ja Luoteis-Lappi toimitetaan jatkossa koneäänisinä eli puhesyntetisaattorin lukemina. Kuolinilmoitukset ja seurakuntien ilmoitukset luetaan edelleen ihmisäänellä, koska syntetisaattori ei osaa lukea niitä. Ihmisäänellä luetut lehden osat on sijoitettu ennen koneäänistä lehteä.

Koneääniset lehdet voi halutessaan tilata uusille Web Box -laitteille myös erikseen eli ilman muita koosteessa olevia lehtiä.

Muutamme postituslistojamme automaattisesti niin, että jokaiselle tilaajalle tulee edelleen se maakuntalehtikooste, jossa on heidän kotipaikkakuntansa paikallislehti. Jos haluat kuunnella myös muita paikallislehtiä tai aikakauslehtiä, ota yhteyttä toimistolle puh. 0400 146 641.

Suosittelemme vanhan cd-levyllisen Daisy-soittimen vaihtamista uuteen Web Box -kuuntelulaitteeseen. Uutta laitetta käyttäessä ei tarvitse odottaa, että cd-levy kulkee postissa kotiin, ja lehti on luettavissa nopeammin. Lisätietoa samasta puhelinnumerosta.


5. KÄSITYÖPÄIVÄ POSIOLLA 13.10.

Lapin näkövammaiset ry järjestää käsityöpäivän Posion seurakuntatalolla, osoitteessa Sysitie 7, tiistaina 13. lokakuuta, klo 10 - 15. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille näkövammaisille henkilöille. Päivään osallistuminen ei edellytä yhdistyksemme jäsenyyttä.

Ohjauksessa voit valmistaa Rose-kukkia ja kortteja tai opetella munkinnyöri-tekniikkaa. Materiaalit edellä mainittujen tuotteiden valmistamiseen löytyvät paikanpäältä. Myös jokin muu käsityö voi olla mukanasi.

Käsityöpäivän osalta omavastuuhinta on 10 € henkilöltä, sisältäen lounaan, päiväkahvit ja matkakulut. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 7. lokakuuta mennessä Lapin Näkövammaiset ry:n palvelukeskukseen puhelimitse numeroon 0400 - 146 641, tai paikkakuntasi kerhonvetäjälle. Muista ilmoittaa mahdollinen erityisruokavaliosi.

Olet sydämellisesti tervetullut viettämään päivää kanssamme, toivottelee Anne


6. ROVANIEMEN NÄKÖVAMMAISTEN TEATTERI-ILTA 24.10.

Rovaniemen näkövammaisten teatteri-ilta lauantaina 24.10.20 klo 13.00 Esitys LEMPI, esitys kertoo Rovaniemen kauppalassa asuvista kauppiaan kaksoistyttäristä Lempistä ja Siskosta ja heidän rakkaustarinoista. Rooleissa Paula Miettinen, Helka Periaho, Muska Muranen, Vesa Matti Komonen.

Olemme saaneet varattua 14 lippua näytökseen. Omavastuu 10 €, sisältyy kahvit väliajalla.

Varaukset 10.10.2020 mennessä Anjalle puh 0400-954251 tai sähköposti anja.maunula@pp.inet.fi.


7. VOIMAVAROJA ARKEEN – VERKKOKURSSI

Askarruttaako arjessa selviytyminen? Näköongelmien kanssa voi oppia elämään, ja keinoja niiden hallitsemiseen on mahdollista löytää. Voimavaroja arkeen -verkkokurssi on tarkoitettu työelämästä poissa oleville, joilla näkemisen ongelmia. Kurssi järjestetään yhteistyössä Neuroliiton kanssa.

Sisältö

Voimavaroja arkeen -kurssilla kartoitetaan ja pohditaan arjessa tarvittavia voimavaroja ja itsestä huolehtimista sekä suhdetta omaan ympäristöön. Kurssilla pyritään löytämään hyvinvoinnin tueksi omia voimavaroja tukevia ja vahvistavia keinoja. Työskentelymenetelminä ovat ammatillisesti ohjatut ryhmäkeskustelut ja pienryhmätyöskentely verkon välityksellä.

Kurssi on osallistujille maksuton.

"Keskustelujen alustukset johdattivat osallistujat antoisiin keskusteluihin, joita sitten ohjaajat osasivat tiivistää. Keskustelujen sisällöt vastasivat hyvin kurssille asettamiini tavoitteisiin. Erittäin hyödyllisinä koin erilaiset kurssilla tehdyt mielikuvaharjoitukset ja stressin vähentämiseen liittyvät rentoutusharjoitukset.”

Kenelle

Verkkokurssi on tarkoitettu alle 65-vuotiaille, työelämästä poissa oleville näkövammaisille ja näköongelmaisille, joilla on näkemisen haitta vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Verkkokurssille valitaan henkilöitä, jotka toimivat näönvaraisesti.

Kurssi järjestetään yhteistyössä Neuroliiton kanssa. Neuroliiton asiakkaat hakevat kurssille oman järjestönsä kautta.

Toteutus

Verkkokurssi toteutetaan Vooler-sovelluksessa. Verkkokurssille osallistumisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi joko tabletti ja Vooler-sovellus tai tietokone, jossa on kamera ja mikrofoni sekä verkkoyhteys.

Ajankohta

Voimavaroja arkeen -verkkokurssi järjestetään keskiviikkoisin 6.11., 13.11., 20.11., 27.11., 4.12., 11.12.2020 klo 12–14.

Hakuaika päättyy 9.10.2020.

Kurssille hakeminen

Hakeminen kurssille tapahtuu joko (sähköisellä lomakkeella https://webropol.com/s/voimavaroja-arkeen-verkkokurssi) tai paperisella hakemuksella viim. 9.10.2020. Voit tilata paperisen hakulomakkeen sihteeri Kirsi Hirvoselta (kirsi.hirvonen@nkl.fi) ja lähettää sen täytettynä joko sähköisesti (kirsi.hirvonen@nkl.fi) tai osoitteeseen:

Kuntoutus-Iiris/Näkövammaisten liitto ry
PL 41
00030 IIRIS.

Kuoreen tunnus Voimavaroja arkeen.

Lisätiedot

Kurssi-ilmoitus Näkövammaisten liiton verkkosivuilla
https://www.nkl.fi/fi/voimavaroja-arkeen-verkkokurssi

Sähköinen hakemuslomake kurssille
https://webropol.com/s/voimavaroja-arkeen-verkkokurssi

kehittämispäällikkö Annamaija Ketola, p. 040 7232973, annamaija.ketola@nkl.fi

8. MINUN NÄKÖINEN MIELI – HALIPULA

Minun näköinen mieli -hankkeen tuore podcast kertoo halipulasta. Läheisyydestä keskustelevat hankekoordinaattori Jutta Saanila sekä pari- ja perheterapeutti Eeva-Maija Möttönen. Täältä pääset kuuntelemaan: https://soundcloud.com/nakovammaistenliitto/halipula. Alla äänityksestä tehty tekstilyhennelmä ja podcastin tiedot.

Haastattelija: Jutta Saanila
Haastateltava: pari- ja perheterapeutti Eeva-Maija Möttönen (www.elamanvirralla.com)
Editointi: Mikael Mustonen
Miehen ääni: Ville Lamminen
Naisen ääni: Elisa Montonen
Kertomukset väleissä: anonyymit näkövammaiset, joilta pyydettiin tarinaa Webropolin avulla.

Lyhyt kuvaus:

Jutta Saanila kyselee Eeva-Maija Möttöseltä, mitä halaaminen ihmiselle tarkoittaa. Eeva-Maija kuvaa sitä, miltä suomalainen halaamiskulttuuri noin yleensä näyttää. Hän kuvaa sitä aika varovaiseksi. Me emme yleensä halaa. Se on myös hyväksytympää naisilla kuin miehellä. Synttärihalaaminen voi tuntua joskus tosi jäykältä ja hankalalta.

Kosketuksen tarve on meille tosi tärkeä asia. Orvot lapset ovat menehtyneet, jos eivät ole saaneet kosketusta. Apinakokeissakin on huomattu, että pehmeä riepuäiti on parempi kuin rautalankaäiti, vaikka saisi kovalta äidiltä ruokaa.

Ihminen janoaa kosketusta. Veressä erittyy oksitosiinihormonia, joka erittää aivoissa dopamiinia, joka on onnellisuushormoni. Läheistä ihmistä kun pitää kädestä, niin tuntuu kivalta. Se rauhoittaa ja tuntuu hyvältä. Halaamisen kuuluu edetä molemmin puolin sovituilla säännöillä, ettei toisella ole halatessa seksi mielessä. Ei tunnu mukavalta, jos ei halua juuri sellaista halausta.

Useimmat ihmiset tykkäävät halata. Jos ei ole sopivaa kohdetta, niin se estää halaamista. Meillä on lukkoja, eikä esim. perheissä aina halata. Nyt on isät kuitenkin alkaneet ottaa osaa

enemmän ja on totuttu siihen, että isät ja pojat halaa. Pitkään halaaminen on aivan ihanaa!

Miten puutos läheisyyden tarpeissa yleensä ihmisessä näkyy ja tuntuu?

Se tuntuu tosi ahdistavalta. Pitkään yksin olleet vanhat ihmiset oikein tarraavat pakonomaisesti kiinni, kun halipula on niin pakottava olo.

Mitä keinoja, työkaluja tai taitoja terapeutti tietää tähän ongelmaan?

Pariterapeutti tietää, että läheisyys on herkkä reagoimaan tunneongelmiin. Ensin pitää rakentaa hyvä tunneyhteys. Ei voi aloittaa halaamalla. Rituaalit olisivat hyviä. Ne kantavat parisuhdetta. Kun parisuhdetta ei ole, niin on koitettava muita keinoja. Jos ei ole ketään, ketä halata, vois mennä hierojalle tai kosmetologille, jotta saisi kosketuksen tunteen. Mä en suosittele että mennään prostituoiduille. Siihen liittyy myös vastuu. Voi olla että parisuhde on loppunut tai ei ole koskaan ollutkaan parisuhdetta. Puitakin voi halata ja itseään tai nallea voi halata, mutta se ei ole sama kuin inhimillinen toisen ihmisen kosketus.

Ystävä voi hieroa hartioita tai rasvata jalkoja. Ihminen itse voi aina kysyä, saako halata, jos jossain tilanteessa tuntuu oikealta. Jos este halia on itsessä, niin kannattaa etsiä niitä keinoja avautua. Ne ovat perinnöllisiä asioita, ja jos kotona ei ole koskaan halattu, niin ei tunnu luontevalta halata. Voi tuntua halilta jos menee saunaan tai untuvapeiton alle tai mennä

uimaan. Voi keksiä erilaisia keinoja saada tuntea ikään kuin hali ympärillään.

Minun näköinen mieli -hankkeen puhelinrinkeihin voi ilmoittautua Jutta Saanilalle: jutta.saanila@nkl.fi ja 050-5339491

Ystävällisin terveisin

Laura Tolkkinen
Sosiaaliturvapäällikkö
Näkövammaisten liitto ry
PL 30, 00030 IIRIS
050 585 0374
www.nkl.fi
https://twitter.com/lauratolkkinen?lang=fi


9. SYYSKUU ON KUNTOKUUKAUSI

Mikä on Kuntokuu?

Kuntokuu on Suomen Paralympiakomitean helmi- ja syyskuussa järjestämä omaehtoisen liikkumisen seuraamiseen painottuva harrasteliikuntakampanja, johon jokainen voi osallistua liikunnan tasosta riippumatta. Tavoitteena on saada ihmiset liikkeelle eli aktivoittaa liikkumaan ja liikunnan pariin. Liikkua voi yksin tai porukassa!

Merkinnän kuntokorttiin saa vähintään 30 minuuttia kestäneestä yhtäjaksoisesta liikuntasuorituksesta. Kuntokuuhun voi osallistua kuntokortilla, johon kerätään

liikuntasuorituksista merkintöjä.

Päivittäistä aktiivisuutta voi nostaa helposti myös hyötyliikunnalla. Voi kävellä portaita hissin käyttämisen sijaan tai jäädä bussista tai junasta yhtä pysäkkiä aikaisemmin ja kävellä tai kelata loppumatkan. Aktiivisella liikunnalla saa parhaat tulokset kunnon kehittämiseen, mutta kannattaa aloittaa kevyellä liikunnalla.

Hyötyliikuntaa on kaikki päivittäinen liikkuminen. Mitä enemmän käyttää omaa lihasvoimaa päivittäiseen liikkumiseen, niin sitä enemmän on hyötyliikkunut. Perinteisiä hyötyliikuntalajeja ovat marjastus ja sienestys, mutta kaupunkilaisille saman asian ajaa kävely kauppaan tai töihin. Reipas siivoaminen kotona on hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Mikäli siinä samalla syke nousee ja tulee hieman hiki, niin kuntokin nousee.

Täyttämällä syyskuun ajan omat liikuntakertasi kuntokorttiin ja palauttamalla kortin toimistolle 15.10.2020 mennessä osallistut arvontaan, jossa kolmelle onnekkaalle lähtee yhdistyksen puolesta kilo kahvia.

Osallistuneiden kesken arvotaan vielä valtakunnallisesti lahjakortteja sekä muita liikunnallisia palkintoja!

Kuntokortteja voi tilata maksutta yhdistyksen toimistolta. Kuntokorttia voit tiedustella myös kerhonvetäjältäsi, joita olemmekin jo valmiiksi heille lähettäneet.

Kuntokorttia voi täyttää myös sähköisesti osoitteessa www.kuntokuu.fi

Kuntokortti-tilaukset:
LAN ry, toimisto@lapinnakovammaiset.fi, p. 0400 146 641

Yhteistyöterveisin
Jukka Loijas
Järjestösihteeri
p. 0400 146641
jarjestosihteeri@lapinnakovammaiset.fi


10. OIKEUKSIENVALVONNAN KUUKAUSITIEDOTE

Ohjeistus henkilökohtaisen avun suojavarusteista

Työterveyslaitos on antanut päivitetyn ohjeen suojavarusteiden käytöstä henkilökohtaisessa avussa. Ohjeita on annettu sekä normaalitilanteen että mahdollisen koronatartunnan varalta.

Työterveyslaitos ohjeistaa, että henkilökohtaisessa avussa työntekijä käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta, kasvomaskia tai kasvot peittävää visiiriä. Ero viime kevään ohjeistuksiin on siinä, että tämä koskee nyt kaikkea henkilökohtaista apua, ei vain riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden avustamista. Tarkempaa tietoa suu- ja nenäsuojuksesta ja hengityssuojaimista löytyy mm. Työterveyslaitoksen ohjeista, joita päivitetään tilanteen muuttuessa.

Kuntien velvollisuus antaa suojavarusteita

Koronaepidemian aikana kunnilla on vastuulla varmistaa, että henkilökohtainen apu jatkuu, vaikka avun käyttäjät tai avustavat henkilöt sairastuisivat COVID-19-tautiin. Kunnat huolehtivat, että henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivilla vammaisilla henkilöillä tulee olla käytettävissään vastaavanlaisia suojavälineitä kuin muutoin kotihoidossa käytetään. Kunnan viranomaiselta kannattaa varmistaa niiden saatavuus ja korvattavuus. Mikäli suojavälinekuluja syntyy, ne kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan erillään omista muista kuluista mahdollista korvaushakemusta varten.

Näissä ohjeissa on Heta-liiton (Henkilökohtaisten avustajien työantajien liitto) näkemyksen mukaan yksi kohta, joka ei sovellu henkilökohtaiseen apuun. Ohjeen mukaan henkilökohtaisten avustajien on annettava avustettaville ja heidän omaisilleen ohjausta hygieniasta ja viruksilta suojautumisesta. Heta-liitto katsoo, ettei henkilökohtaiseen apuun kuulu se, että avustaja pyrkii ohjeistamaan ja ohjaamaan avun käyttäjää. Työantajamallissa työantaja johtaa työtä ja vastaa myös koronavirukseen varautumisesta.

Heta-liiton sivuilta löytyy myös eri kuntien vammaispalveluiden ohjeita henkilökohtaisen avun käyttäjille. https://heta-liitto.fi/korona/kuntien-ohjeita-henkilokohtaisen-avun-kayttajille/ Jos listasta ei löydy asuinkuntaasi, ole yhteydessä oman kuntasi vammaispalveluun tai lue kunnan antamat ohjeet heidän omilta nettisivuiltaan.

Lähteet:

https://heta-liitto.fi/

https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-kotihoidon-tyontekijat

https://heta-liitto.fi/uusi-ohjeistus-suojavarusteista-henkilokohtaisessa-avussa/

https://thl.fi/fi/-/thl-suosittaa-kasvomaskin-kayttoa-toisten-suojaamiseksi-kasienpesu-ja-turvavalit-ovat-tarkeimmat-keinot-ehkaista-koronatartuntoja


11. KYSELY ÄÄNIKIRJOJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Muistitietokeruu 16.9.2020–28.2.2021

Äänikirjojen suosio on kasvanut nopeasti. Digitalisaatio on mahdollistanut kirjojen kuuntelemisen helposti lenkillä, autolla ajaessa tai vaikkapa kotitöitä tehdessä. Äänikirjat muuttavat sekä kirjallisuuden markkinoita että kirjallisuuden käyttämisen tapaa – mahdollisesti itse kirjallisuuttakin.

Keräämme muistoja ja kokemuksia äänikirjojen tekemisestä, kuuntelusta ja käyttämisestä. Kerro omista kokemuksistasi!

Kirjoittamisen apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä:

Kerro, milloin aloit kuunnella äänikirjoja. Millaisena muistat ensimmäisen kuuntelukokemuksen? Missä formaatissa äänikirja oli?

Mitä kirjoja kuuntelet äänikirjoina? Millaisissa tilanteissa?

Kuuntelevatko läheisesi äänikirjoja? Millaisissa tilanteissa kuuntelette äänikirjoja yhdessä?

Kuunteleeko lapsesi äänikirjaa iltasatuna?

Miten valitset mitä kirjoja kuuntelet? Kuinka etsit kirjallisuutta äänikirjamuodossa? Ostatko äänikirjoja?

Mitkä kirjallisuuden lajit toimivat parhaiten kuunneltuna?

Millä tavalla äänikirjan kuuntelu eroaa lukukokemuksesta? Millaiset romaanit toimivat kuunneltuina, millaiset luettuina? Millainen on lukijan merkitys kuuntelukokemukselle?

Vaikuttaako kuuntelu tapaan, jolla kirjaan keskitytään ja kuinka se muistetaan myöhemmin?

Kerro, millaiset tietokirjat sopivat kuunneltaviksi.

Jos luet/kuuntelet kirjoja eri formaateissa, mikä vaikuttaa valintoihisi?

Jos olet kirjailija tai kääntäjä, mietitkö työssäsi, millä tavalla kirja tulee yleisönsä tavoittamaan? Kirjoitatko lukijoille vai kuuntelijoille? Muuttaako äänikirjojen suosio kustannustoimittajan työtä? Jos työskentelet kirjallisuuden parissa, kerro, miten äänikirjojen suosio on vaikuttanut työhösi.

Äänikirjojen on epäilty muuttavan tai yksinkertaistavan kirjallisuutta. Mitä ajattelet väitteestä?

Kerro, mitä kirjallisuus merkitsee sinulle. Millä tavalla mahdollisuus kuunnella kirjoja on siihen vaikuttanut?

Jos olet joskus jättänyt äänikirjan kesken, kerro miksi.

Jos et kuuntele äänikirjoja, kerro miksi.

Keruun järjestää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kirjoitukset arkistoidaan SKS:n arkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2021. Arvomme kirjapalkintoja kaikkien vastaajien kesken.

Lisätietoja:

SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, keruu@finlit.fi

Vastausohjeet

Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Otamme vastaan myös valokuvia, äänitteitä, videoita, aikaisemmin tehtyjä muistelutekstejä ja haastatteluita. Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus ja/tai lupa. Kysymme sinulta luvan aineiston arkistointiin SKS:n arkistoon sekä aineiston käyttöön arkiston sääntöjen mukaisesti.

Tutustu SKS:n arkiston luovutusohjeisiin ja käyttösääntöön.

Lähetä kirjoituksesi 28.2.2021 mennessä verkkosivulla olevalla lomakkeella (linkki https://www.finlit.fi/fi/arkisto/vastaa-keruisiin/aanikirjat-mullistavat-kirjallisuutta) tai postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki.

Merkitse kuoreen tunnus ”Äänikirjat”.

Liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatietosi.


12. KIRJANEULE-KLUBI

Kirjallisuutta ja käsitöitä harrastaville (ilman käsityötä olet yhtä tervetullut)

Aika: Kuukauden viimeinen maanantai eli 28.9., 26.10. ja 30.11. klo 16.30-18.30

Paikka: Pengersali, os. Pengerkatu 11 A 3, toinen kerros

Korona-rajoitusten aikana voidaan mukaan ottaa korkeintaan 15 henkilöä.

Ohjelma:

Kahvi, tarjoiluna suolaista ja makeaa
Käsitöiden esille ottaminen
Kierros kunkin meneillään olevista kirjoista
Alustus päivän kirjasta
Kirjailijan 15 min. pituinen haastattelu tallenteelta
Varsinainen keskustelu päivän tekstistä

Ensimmäisellä kerralla keskustellaan Johanna Sinisalon romaanista "Vieraat", joka löytyy Celiasta.

Osallistuminen 8 euroa / kerta, joka kerätään paikalla. Varaa tasaraha.

Klubin emäntänä toimii Eija-Liisa Markkula. Osallistujarajoitusten takia ilmoittaudu viimeistään klubia edeltävänä päivänä sähköpostitse osoitteeseen osallistun@kulttuuripalvelu.fi

Lisätietoja Eija-Liisalta, sähköposti el.markkula@gmail.com tai P. 050 531 7539

järj. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Opintokeskus Sivis


13. KUVAILUTULKATTU NÄYTTELYOPASTUS TAIDEHALLIN SIVUILLA

Kuvailutulkattu näyttelyopastus Taidehallin sivuilla

Kuvailutulkattu näyttelyopastus Patricia Piccininin näyttelyyn ”Valon ja varjon välissä” on julkaistu Taidehallin nettisivuilla ja Vimeossa. Videolla kerrotaan tarkemmin taiteilijasta ja näyttelyn teemoista, ja tutustutaan tarkemmin kolmeen teokseen.

Linkki kuvailutulkatulle kierrokselle:

https://taidehalli.fi/news/kuvailutulkattu-video-opastus-piccininin-nayttelyyn/

Näyttelystä löytyy lisätietoa täältä: https://taidehalli.fi/events/patricia-piccinini

Tanja/ Kulttuuripalvelu


14. JP KOSKISEN KIRJAILIJAVIERAILU NETTIRADIOSSA 27.10.

JP Koskisen kirjailijavierailu nettiradiolähetyksenä 27.10.2020

Anne Huttunen haastattelee JP Koskista (s. 1968) ti 27.10. klo 17.30-19.30. Keskustelu lähetetään suorana nettiradiolähetyksenä ja se on kuunneltavissa myöhemmin tallenteena Kulttuuripalvelun nettisivuilla. Yleisö voi lähettää kirjailijalle etukäteen tai lähetyksen aikana kysymyksiä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen tanja.rantalainen@kulttuuripalvelu.fi tai tekstiviestinä tai whats up -viestinä Tanjalle numeroon 040 9649288.

Kirjailija on koulutukseltaan kaksinkertainen filosofian maisteri, pääaineinaan matematiikka ja kirjoittaminen. Koskinen on julkaissut novellikokoelmia, romaaneja ja lasten- ja nuortenkirjoja. Esikoisteos, historiallinen romaani Ristin ja raudan tie, ilmestyi vuonna 2004. Ystäväni Rasputin oli vuoden 2013 Finlandia-palkintoehdokkaana ja Tulisiipi vuoden 2019 Finlandia-palkintoehdokkaana. Koskinen voitti Sokeain Kuunnelmapalkinnon vuonna 2018 humoristisella sarjakuunnelmalla Töissä täällä.

järj. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry ja Lukukeskus


15. POTKUA YRITTÄJYYTEEN -ETÄLUENTOSARJA ALKAA ELOKUUSSA

Viime keväälle suunnitellut vammaisten yrittäjäpäivät vaihtuivat etäluentosarjaan yrittäjyydestä elo-lokakuulle. Mistä sinä saat potkua yrittämiseen ja miten pidät tekemisen intoa yllä nyt, kun poikkeustilanne on alkanut vähän helpottua korona-aikana? Tule kuuntelemaan ja kysymään liiketoiminnan asiantuntijoilta! Saat tuulta bisnekseen ja kehittymiseen. Osallistu ja keskustele! Kerro kaverillekin!

Luentosarja on maksuton, ja voit katsoa jaksot myöhemminkin tallenteelta tekstitettynä. Luentosarjaan ovat tervetulleita kaikki vammaiset yrittäjät tai yrittäjyyttä suunnittelevat.

Ilmoittaudu etäluennolle pari päivää ennen jaksoa tai koko sarjaan ennen ensimmäistä jaksoa tästä linkistä https://link.webropolsurveys.com/S/401B5AC1215CEB23 jättämällä sähköpostiosoitteesi. Ilmoita myös, haluatko esitysmateriaalin etukäteen. Saat sen jälkeen sähköpostiisi Teams-osallistumislinkin.

Ohjelma:

Ke 30.9. klo 17–18.30 Kevytyrittäjyys – mitä se tarkoittaa? Esittelyssä laskutuspalveluyritykset kuten Ukko, Eezy, Op-kevytyrittäjyys

Ke 7.10. klo 17–19 Somemarkkinointi, myynti verkkokaupassa – Mihin kannattaa panostaa somemarkkinoinnissa? Miten myyntiä lisää verkkokauppaan? yrittäjä, kouluttaja, viestintäkonsultti, MAT, Tarja Pursiainen, Activeworking Oy.

Paikka:

Etäluentosarja järjestetään Teams-yhteydellä, johon voit osallistua tietokoneella tai matkapuhelimella. Voit halutessasi ladata sovelluskaupasta Teams-sovelluksen, mutta Teams toimii myös verkkoselaimessa (esim. Chrome, Firefox).

Tule mukaan!

Lisätietoja etäluentosarjasta saat Jaanalta p. 050 5966736, jaana.argillander@nkl.fi tai Sinikalta p. 044 765 0633, sinikka.winqvist@invalidiliitto.fi.

Järjestäjät:

Näkövammaisten liitto ry, Invalidiliitto ry, Neuroliitto ry, Lihastautiliitto ry, HUN ry, Käsillä – Näkövammaisten käsityöyrittäjävalmennus, Kuurojen liitto ry, Suomen Vammaisyrittäjät ry

Tulevia tapahtumia ja tärkeitä päivämääriä

Maaliskuu
8.3. Kansainvälinen naistenpäivä
8.-14.3. Maailman glaukoomaviikko

Huhtikuu
29.4. Kansainvälinen opaskoirapäivä

Toukokuu21.5. Kansainvälinen saavutettavuuspäivä

Kesäkuu
27.6. Kansainvälinen kuurosokeuspäivä

Syyskuu
19.9. Kansainvälinen retiniitikon päivä

Lokakuu
8.10. Maailman näköpäivä
15.10. Kansainvälinen valkoisen kepin päivä

Marraskuu
8.-15.11. Sokeain viikko

Joulukuu
3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä