Apu­vä­li­neet

Ohjelmat ja laitteet

Mikrotietokone on vertaansa vailla oleva apuväline, kun siihen liitetään näkövammaisen tarvitsemat lisälaitteet:suurennusohjelma (heikkonäköi­set ja näköongelmaiset), ruudunlukuohjelma, puhesyntetisaattori tai pistenäyttö (sokeat ja vaikeasti heikkonäköiset).

Apuohjelmien avulla näkövammainen voi seurata tietokoneen ruudulla näkyvää tekstiä ja lukea mm. sanoma-, aikakausi- tai ammattilehteä, lu­kea itse näyttöpäätteeltä tai luetuttaa ruudunlukuohjelmalla elektronisessa muodossa olevia kirjoja tai kuunnella vaikkapa musiikkia tai äänikirjoja ja -lehtiä CD-levyltä.

Tietokoneen avulla voivat myös näkövammaiset lähettää sähköpostia, hoitaa pankkiasioita, tiedottamista sekä ilmoittautumisia sähköisessä muodossa. Kirjojen ja lehtien lukeminen on mahdollista tietokoneen, tarvittavien lisälait­teiden ja ohjelmistojen avulla, koska lähes kaikki tekstimateriaali on jossain vaiheessa elektronisessa eli tietokoneella tuotetussa muodossa.

Paperilla oleva mustavalkoinen teksti voidaan myös siirtää skannerin ja teks­tintunnistusohjelman avulla elekt­ronisessa muodossa tietokoneelle jatkokä­sittelyä varten.

Apuvälineiden hakeminen

Näkövammaisella on oikeus saada vammansa vuoksi tarvitsemiaan apuvälineitä lääkinnällisenä tai ammatillisena kuntoutuksena, jolloin apu­välineet kustantaa joko julkinen terveydenhuolto tai Kela.

Mikäli näkövamman on aiheuttanut työtapaturma, liikennevahinko tai  ammattitauti, maksaja voi olla Vakuutuskuntoutus yhteistyössä eri vakuutusyhti­öiden kanssa, Valtiokonttori, Potilasvahinkokeskus tai Maatalousyrittäjien Eläkelaitos.
 
Hakemukseen tulee aina liittää lääkärin lausunto.

Apuvälinekartoitus

Apuvälineitä sovitetaan apuvälinekartoituksessa, joka tehdään apuvälineen myöntäjän kustannuksella joko Näkövammaisten Keskusliitossa tai kes­kussairaalan näönkuntoutusyksikössä.

Apuvälinekartoituksen perusteella laaditaan suositukset tarpeellisista apuvälineistä.

Kotiin

Näkövammainen voi saada päivittäisiin ja henkilökohtaisiin toimintoihinsa sellaisia apuvälineitä, jotka edistävät hänen itsenäistä selviytymis­tään ja omatoimisuuttaan.

Terveyskeskuksen myöntämät apuvälineet

Terveyskeskus myöntää näkövammaisen käyttöön edulliset apuvälineet kuten suurennuslasit, sanelin, valkoinen keppi, matkapuhelimen ruudunlukuohjelma.

Keskussairaalan myöntämät apuvälineet

Keskussairaala voi myöntää näkövammaiselle kotikäyttöön kalliit ja vaativat apuvälineet kuten kalliit optiset apuvälineet, lukutelevisio, tietokoneen apuvälineohjelmat, tietokoneeseen liitettävät lisälaitteet ja tarvittavat ohjelmat sekä myös opaskoira.

Kunnan sosiaalitoimen myöntämä tuki

Kunnan sosiaalitoimi voi myöntää Vammaispalvelulain perusteella tukea sellaisten apuvälineiden hankintaan, jotka eivät kuulu lääkinnälliseen kuntou­tukseen.

Kunnan sosiaalitoimi voi maksaa puolet laitteen hankintahinnasta. Näitä voivat olla esim. tandempyörä, tietokone, erilaiset kodinkoneet.

Opiskeluun ja työhön

Kela myöntää ne apuvälineet, jotka näkövammainen tarvitsee vammansa vuoksi joko opiskelussa tai työssä. Myöntämisen perusteena yleensä on, ettei hakija vian tai vamman vuoksi selviydy opiskelustaan tai työstään ilman näitä apuvälineitä tai se olisi kohtuuttoman raskasta.
 
Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi optiset apuvälineet, tietokone, Daisy-kuuntelulaite, pistenäyttö, pistekirjoitustulostin ja  apuvälineohjelmat.